Cmx — Sanansaattaja songtekst en vertaling
De pagina bevat de songtekst en de Nederlandse vertaling voor het nummer "Sanansaattaja" van Cmx.
Songteksten
Mitä ennen olin joskus, kerran, kautta aikojen
Läpi pettymysten metsäin sama, melkein ikuinen
Nyt on mennyt, laonnut ja tuuliin karistautunut
Puristunut tyhjiin, rauennut ja mennyt menojaan
Lähemmäksi salaisuutta, lähemmäksi totuutta
Lähemmäksi maailmalta salattua sydäntä
Luulin tekeväni matkaa avainnippu kädessäni
Väärät oli avaimet ja portti toisaalla
Silti enpä osaa, enpä taida vielä luovuttaa
Etsiminen, kaipaus, saa ravinnoksi riittää
Tuiskussa kun hiukkastuulten kantaa myrskylyhtyään
Kerran kotvan tuntee vieraan läheisyyden sisällään
Tasangolla, jollain, ajatuksin hedelmättömin
Pinnistellen raunioilla, vettä jos vain löytäisin
Hengen, jonka tiedän, luotan, yhä jossain elävän
Kangastuksen, edes, jonka luokse turvaan paeta
Ihoon oli kirjoitettu näkymätön raamattu
Lukea en osaa enkä tulkita sen merkintöjä
Joku ehkä kulkenut on loppuun polun toivion
Ristyksiin ripotellut laulut, jotka totta on
Silti enpä osaa, enpä taida vielä luovuttaa
Etsiminen, kaipaus, saa ravinnoksi riittää
Tuiskussa kun hiukkastuulten kantaa myrskylyhtyään
Kerran kotvan tuntee vieraan läheisyyden sisällään
Silti enpä osaa, enpä taida vielä luovuttaa
Etsiminen, kaipaus, saa ravinnoksi riittää
Tuiskussa kun hiukkastuulten kantaa myrskylyhtyään
Kerran kotvan tuntee vieraan läheisyyden sisällään
Songtekstvertaling
Wat ik soms was, eens, door de eeuwen heen.
Door teleurstellingen jaagde ik op hetzelfde, bijna eeuwig.
Nu is het weg, Lao en naar de wind gegaan.
Leeg geperst, vervallen en verdwenen
Dichter bij het geheim, dichter bij de waarheid
Dichter bij het verborgen hart van de wereld
Ik dacht dat ik een reis maakte met een sleutel in mijn hand.
De verkeerde waren de sleutels en de poort aan de andere kant.
Ik denk dat ik het nog niet opgeef.
Zoeken, verlangen, voeden is genoeg.
In het midden ervan, als de stofwinden hun storm lantaarn dragen.
Zodra kotvan de nabijheid van een vreemde in hem voelt.
Op de vlakte, met sommige gedachten, meest onvruchtbaar
Ik ga rondhangen op het puin, water als ik het kan vinden.
De geest die ik ken, vertrouw ik, die nog ergens woont.
Een fata morgana om te vluchten.
Een onzichtbare Bijbel werd geschreven op de huid
Ik kan de teksten niet lezen of interpreteren.
Iemand kan naar het einde van het pad van hoop gelopen zijn.
Liederen besprenkeld met kruizen die waar zijn
Ik denk dat ik het nog niet opgeef.
Zoeken, verlangen, voeden is genoeg.
In het midden ervan, als de stofwinden hun storm lantaarn dragen.
Zodra kotvan de nabijheid van een vreemde in hem voelt.
Ik denk dat ik het nog niet opgeef.
Zoeken, verlangen, voeden is genoeg.
In het midden ervan, als de stofwinden hun storm lantaarn dragen.
Zodra kotvan de nabijheid van een vreemde in hem voelt.