Yö — Hän katoaa songtekst en vertaling
De pagina bevat de songtekst en de Nederlandse vertaling voor het nummer "Hän katoaa" van Yö.
Songteksten
Oli päivät niin kuin lentohiekkaa joka pikkuhiljaa vähän kerrallaan minut
syövereihin sai ja sitä pelkään totta kai kun ei tanssia voi pakkopaidassaan
Niin palaan viattomuuden aikaan, jolloin rakkaus onnesta itkemään
Jo aikaa sitten huomasin olen täällä ennenkin minä ollut mutta oppinut en mitään
Kuulen sunnuntaiaamuisin kaukaa junan äänen
En viimeistä vaunua voi tavoittaa
Niin kauas pois vieden kaiken tuon menneen ja huomaan kun hän katoaa
Vielä joskus kaipaan häntä paljonkin, mutta tiedän mitä tuo hän tullessaan
Hetken huuman ihanan, vaan myös kasvot kuoleman
Pelkään etten nouse enää milloinkaan
Taas palaan viattomuuden aikaan
Muistan illat, jolloin vielä rukoilin
Tänään pettää itseään, ehkä pääsee synneistään
Silti ristillä voi kuolla kuitenkin
Kuulen sunnuntaiaamuisin kaukaa junan äänen
En viimeistä vaunua voi tavoittaa
Niin kauas pois vieden kaiken tuon menneen ja huomaan kun hän katoaa
Instrumental Oli päivät niin kuin lentohiekkaa
Enää öistä, niitä erottanut en
Vaan mistä silloin voimaa saan, jos hän saapuu uudestaan?
Sillä hauras taitaa olla ihminen
Kuulen sunnuntaiaamuisin kaukaa junan äänen
En viimeistä vaunua voi tavoittaa
Niin kauas pois vieden kaiken tuon menneen ja huomaan kun hän katoaa
Instrumental Kauas pois vieden kaiken tuon menneen ja huomaan kun hän katoaa
Songtekstvertaling
Er waren dagen als vliegend zand, en beetje bij beetje was ik
dat is wat je hebt en ik ben bang voor, natuurlijk, als je niet kunt dansen in je dwangbuis.
Dus ik keer terug naar het tijdperk van onschuld, als liefde voor geluk huilt
Lang geleden merkte ik dat ik hier was, maar ik heb niets geleerd.
Op zondagochtend hoor ik van een afstand het geluid van een trein
Ik kan de laatste trailer niet bereiken.
Zo ver weg, al dat verleden meenemen en hem zien verdwijnen
Soms mis ik hem heel erg, maar ik weet wat hij gaat doen.
Een moment van dronkenschap, maar ook het gezicht van de dood.
Ik vrees dat ik nooit meer zal opstaan.
Terug naar het tijdperk van onschuld
Ik herinner me avonden toen ik nog aan het bidden was.
Vandaag bedrieg je jezelf, misschien kom je uit je zonden.
Toch kan het kruis toch sterven.
Op zondagochtend hoor ik van een afstand het geluid van een trein
Ik kan de laatste trailer niet bereiken.
Zo ver weg, al dat verleden meenemen en hem zien verdwijnen
Instrumentale dagen waren als luchtzand
Geen nachten meer.
Maar hoe kom ik aan de macht als hij er weer is?
Want ik denk dat de fragiele mens is.
Op zondagochtend hoor ik van een afstand het geluid van een trein
Ik kan de laatste trailer niet bereiken.
Zo ver weg, al dat verleden meenemen en hem zien verdwijnen
Ver weg met dat verleden en ik merk wanneer hij verdwijnt