Moonsorrow — Tulimyrsky songtekst en vertaling
De pagina bevat de songtekst en de Nederlandse vertaling voor het nummer "Tulimyrsky" van Moonsorrow.
Songteksten
Aseet esiin! Soihdut esiin! Nyt menkää ja tuhotkaa! Kaikki polttakaa!
Sääliä ei ansaita, jokainen asukas surmatkaa!
Jätitte kotinne kostaaksenne, se tehkää ja täyttäkää kohtalonne!
Tahdoitte verta, nyt siihen itsenne tahrikaa!
Meri peilaa korkeita liekkejä, lohikäärmeet lepäävät ylpeinä kaiken keskellä.
Katselevat hävitystä, seuraavat tappajan kirvestä ja miekkaa.
Joku pakenee, repii nuolen selästään. Niin moni verivanaan hukkuu.
Meri peilaa korkeita liekkejä, aurinko tulen mustaan henkeen peittyy.
Niin nousee… tulimyrsky!
Mustaa verta sylkee!
Taivaan maalaa… tulimyrsky!
Liekein maata nylkee!
Ryöstäkää! Raiskatkaa!
Aamu valkenee kaukana.
Matkojen takana jo miehet miekkoinensa.
Ei näy ihmistä täällä.
Suojaa vailla on kylä, ei sitä kukaan aavista.
Hyökkäyksen nopean sarastus lähettää, jo talo toisensa jälkeen palaa.
Päivä lyhyt monelle lie. Sen jokainen muistaa mistä myöhemmin kerrotaan.
Kun hän saapui, kun hän katsoi kattojen palavan, näki rakkaiden kaatuvan.
Ei aseita laskettu. Kuolevan suulla se mistä he tulivat.
Niin miehet matkalleen saatetaan.
Ja väki rannalla odottaa, kenties peloissaan.
Huuto kauas jo kiirii, nyt soutakaa!
Niin täynnä uhoa nuoret hetkeään vartovat.
Kunnes salmen suulla tyhjästä myrsky nousee.
Vaivatta repii vahvankin kannelta aaltoihin.
Pohjatuulelle Orm jo raivoissaan huutaa.
Tätä laivaa et kaada! Miehet köysiin tarttukaa!
Ei hiljaista rantaa niin.
Merta katso, tunne veden paino.
Mitä vihaa se päällään kantaa.
On niityillä vihreillä noilla rauha kuin kuolemassa.
Liike pysähtyy. Usva pelloilla raskaana makaa.
Pian päivä jo hämärtyy. Ei merelle näy.
Torilla jokunen kauppaansa vielä käy.
Osa kotiin kai aamulla jäänyt on.
Jossain lammas apeana heiniään syö.
Vierellä paimen nälkäinen ja levoton.
Sumu tiheä ei avita kenenkään matkaa.
Ei kukaan tiedä mitä meri matkaan saa.
Vimma katseista loistaa, pelon kohtaa.
Ja talo toisensa jälkeen palaa.
Ristin kantaja nyt verta kaavullaan.
Jos kultaa vain löytyy, se otetaan.
Ryöstäkää! Polttakaa! Tappakaa! Nyt kosto haetaan!
Niin teilleen mennyt kylän viimein löytää.
Miekka vyöteisillä lepää, auringossa välkehtii.
Tuopistaan juo, pitkään puhuu.
Moni puheesta luopion kiinnostuu.
Meren takaa jostain hän tänne saapui.
Meren taakse hän sukunsa jätti.
Hetken epäröi, palmikkoaan haroo.
Hän tuskin aikoo takaisin.
Suvullaan on rahaa, sen hän kertoo.
Ja sen kylänmies ahnas kuulee mielellään.
Vielä kuoppaansa lankeaa, sitä vielä ei tiedä.
Jokaisen petoksen kuolema lunastaa.
On veri luopion meidän!
Sen saamme vaikka kaikki pitäisi polttaa.
Saa siitä maksaa minkä myi.
Hornaan veljensä hylännyt joutaa.
Eikä kukaan sitä tiedä, ei voinut nähdä.
Kun jo kaukana maa haastoi typeryyden.
Päätöksen tarinalleen, häpeän hiljaisen sai.
Pian tanssivat liekit yksin.
Yksin jää kaunis ranta alle taivaan.
Hiljainen paikkaa haavojaan.
Niin matkaan laivat lasketaan.
Kiirii särkynyt ääni jossain.
Jossain mies yksin soutaessaan laulaa.
Taskut täynnä, kohti itää.
Tulen hehku näyttää öisen tien.
Niin tuuli kotiin meidät vie.
Songtekstvertaling
Haal je wapens weg! Fakkels uit! Ga nu en vernietig! Allemaal branden!
Medelijden wordt niet verdiend, elke inwoner wordt gedood!
Je verliet je huis om jezelf te wreken, het te doen en je lot te vervullen!
Als je bloed wilt, moet je jezelf bevuilen.
De zee spiegelt de hoge vlammen, de draken rusten trots in het midden van dit alles.
Kijken naar de vernietiging, kijken naar de bijl en het zwaard van de moordenaar.
Iemand loopt weg, rukt een pijl uit zijn rug. Zoveel mensen verdrinken in bloed.
De zee weerspiegelt de hoge vlammen, de zon bedekt de zwarte vuurgeest.
Zo stijgend ... firestorm!
Zwart bloed spugend!
Schilder de lucht ... firestorm!
Ik vil de aarde.
Rob!Rob! Verkrachting!
De ochtend begint ver weg.
Achter de tralies, de mannen met hun zwaarden.
Geen teken van een persoon hier.
Onbeschermd is een dorp, niemand weet het.
De snelle dageraad van de aanval komt eraan, huis na huis brandt al.
Een dag te kort voor velen. Dat herinnert iedereen zich later.
Toen hij aankwam en de daken zag branden, zag hij geliefden vallen.
Geen wapens geteld. Aan de mond van de stervenden, waar ze vandaan kwamen.
Zo worden de mannen begeleid.
En mensen op het strand wachten, misschien bang.
Schreeuw ver weg, nu roeien!
Zo vol met bravoure jonge mensen kijken voor een moment.
Totdat aan de monding van de straat een storm uit het niets komt.
Moeiteloos scheurt een sterk dek in de golven.
Naar de noordelijke wind, Orm is al in woede aan het schreeuwen.
Dit schip dat je niet giet! Mannen, pak de touwen.
Geen rustig strand zoals dat.
Kijk naar de zee, voel het gewicht van het water.
Welke haat draagt het?
Er is vrede op de groene velden, zoals de dood.
De beweging stopt. Mist in de velden, zwanger.
Binnenkort zal de dag donker zijn. Geen teken van de zee.
Er zijn nog wat winkels op de markt.
Ik denk dat sommige van de mensen die thuis bleven vanmorgen wel zijn.
Ergens eet een schaap zijn hooi op.
Naast de herder hongerig en rusteloos.
Mist dicht helpt niemands reis.
Niemand weet wat de zee zal brengen.
De razernij van de ogen schijnt, de plaats van angst.
En huis na huis staat in brand.
De drager van het kruis bloedt nu met zijn mantel.
Als er goud gevonden wordt, zal het meegenomen worden.
Rob!Rob! Rook! Dood!dood! Laten we nu wraak nemen!
Zo vind je eindelijk het dorp.
Het zwaard op de riemen rust, de zon flikkert.
Drink uit zijn pint, praat lang.
Veel van het gesprek gaat over de afvallige.
Van over de zee, ergens, kwam hij hier.
Achter de zee verliet hij zijn familie.
Even aarzelde hij, vlechtte haroo.
Ik betwijfel of hij terug gaat.
Zijn familie heeft geld, zegt hij.
En de vraatzuchtige in dat dorp zal blij zijn om te horen.
Er zit nog steeds een gat in.je weet het nog steeds niet.
De dood van elke fraudeur komt binnen.
Is het bloed van de afvallige van ons!
We kunnen het krijgen, zelfs als we alles moeten verbranden.
Je kunt betalen wat je ervoor verkocht hebt.
Ik maak z ' n broer belachelijk.
En niemand weet het, kon het niet zien.
Toen, ver weg, het land de domheid uitdaagde.
Een beslissing voor zijn verhaal, een stilte van schaamte.
Binnenkort alleen al de dansende vlammen.
Alleen is een prachtig strand onder de lucht.
Rustige plek voor zijn wonden.
Zo worden de schepen gelanceerd.
Er is ergens een gebroken geluid.
Ergens, een man alleen terwijl roeien zingt.
Zakken vol, richting het oosten.
De gloed van het vuur laat de weg van de nacht zien.
Zo brengt de wind ons naar huis.